maanantai 6. heinäkuuta 2009

Kesän kauneutta


Kesää on tullut ihasteltua, vaikka ilmat eivät aina niin kesäisiä olekkaan. Naapurin sireenipensaissa oli juhannuksen aikaan parvi ohdakeperhosia. Kummipoikani tunnisti ne kuvasta niiksi ja ne olivat varmaan vasta tulolennolla tänne pohjoiseen. Mesi näytti maistuvan.




Pari viimeistä viikonloppua seikkailin lähimaastossa Lukaksen kanssa. Se kävelytti minua tiet, vaarat ja rannat läpeensä.




Uimassa Lukas kävi aina, kun vettä oli lähistöllä. Minäkin olen uinut muutaman kerran, täällä ja Sotkamossa. Aamulla ei tule laiskuudelta vain lähdettyä ja illalla on liian väsynyt. Yhdellä uimareissulla kaaduin rantaveteen, seurauksella että molemmat polvet saivat mustelmia ja pienia rikamia. Oikea jalka ei anna vieläkään varata polveen. Tässä iässä tasapaino alkaa uudelleen heittää ja polvet ovat verillä kuin pienellä lapsella :D
Uni on maistunut, vaikka en joka yöksi muista ottaa Peratsinia. Viime yönä piti kuitenkin nousta yhden aikaan lääkekaapille. Uni ei ollut vielä tavoittanut silmäluomiani ja oikeaa kättä särki. Peukalo on ollut pitkään kipeä ja nyt särki koko kättä aina olkapäästä alkaen. (Neulomaan olen kuitenkin päivittäin pystynyt, joten lääkäriä ei ole vielä tarvittu, virn!)


Lukas haettiin illalla kotiinsa Sotkamoon.

Tänään olen vieraillut lapsuuden ystäväni ruokapöydässä; lohi ja uudet perunat aterialla. Kesäpäivät lyhenevät ja illat pimenevät västämättä. Jospa vielä saataisiin nauttia helteestäkin!

8 kommenttia:

Kaisa kirjoitti...

Ihanan vehmaita kuvia! Minäkin huomasin viime viikolla järvestä noustessa, kuinka tasapaino oli huono ja paino tuntui vähintään tuplaantuneen veteen verrattuna - olin varmaan surkea näky kun rämmin vesirajassa! :)

Matleena kirjoitti...

Kesää ja varsinkin kukkasia olen minäkin ihaillut ja samaten kompuroinut niin, ettei oikea nilkkani ole vieläkään kunnossa, vaikka nyrjäytin sen jo toista kuukautta sitten. Kompura mikä kompura, totean itsestäni! ;D Mutta nautitaan kesästä niin pitkään kuin se meillä on! :)

airami kirjoitti...

Jokainen nauttii kesästä tavallaan! Suomen saiteisimmaksi paikaksi todetussa kunnassa on kuitenkin pystytty tekemään kaikenlaista. Mm. halkometsän tuotoksia pakattu pojan uuteen kotiin; rakennettu vanhan mökin saunaan uusi kuisti; kestitty rahattomia nuoria ja seurattu ihanien lastenlasten kasvua. - Ja naapurien hämmästykseksi olen kerännyt monta kertaa viikossa ison luonnonkukkakimpun niin etu- kuin takapihallekin. (Toiset kilpailevat ostetuilla kesäkukillaan).

Blue kirjoitti...

Niinhän se on tämä Suomen kesä mennyt pyllylleen mutta ei auta valitella, ottaa vaan päivä kerrallaan.
Järven rannat saattavat olla arvaamattomia, voi, voi kun niin kompuroit että polvetkin verillä. Otahan iisisti...heheheh vanhuus ei tule yksin!
Lukakselle hauhaut ja sinulle halit.
Blue

Lettu kirjoitti...

Oivoi sentään kun polvillesi kapsahdit !!! Samaa vikaa kuin mulla, ylämäessä sepelitielle polvilleni...vanhuus ei totisestu tule yksin *virn*
Leppoisia heinäkuun päiviä sinulle, halauksin :)

jantta kirjoitti...

Tulin kurkkimmaan ;)
Elähän kompuroi ja ota pikaihontummennuksia niin ku minä =D

Mia N kirjoitti...

Hei Palaga,
Sinä olet yksi niitä harvoja joka on käynyt blogissani.
Kiitos kaikista kommenteistasi.
Blue Cafe on tullut tiensä päähän mutta pidän se vielä auki jonkun aikaa vaikka en kirjoitakaan sinne enää mitään.

Uusi blogi, uusi nikki.

Blue ei ollut alunperinkään hyvä idea tänne Bloggeriin mutta silloin en muuta ajatellut.
Monet mieltävät Bluen pohjiin ja nappeihin.Kuka siellä takana on, se ei kiinnosta.

Enhän minä nytkään kuvittele että blogikävijät lisääntyisivät,e tee kortteja ja minulla ei ole kovin kiinnostavia asioitakaan, mutta nyt ajattelin 'antaa enemmän itsestäni' kuin tähän asti. Saa nähdä, pystynkö siihen.

No, joka tapauksessa, toivoisin että jaksaisit edelleen silloin tällöin pistäytyä uudessa blogissani.

Ystävällisin terveisin
Mia N

Kameleont kirjoitti...

Sateisena päivänä päätin kokeilla, avaisiko mökki-mokkula blogisi.Pitkä odotus tuotti tuloksen. Melkein kaikki kuvasikin aukesivat.Kiva lukea kuulumisesi-tai no,ei kaatumistasi tietenkään.Levollista oloa ja paranemista polville!