torstai 21. toukokuuta 2009

Helatorstaita ja sairastelua


Aurinko on paistanut koko päivän, vaikka mustat pilvet kiertävätkin taivalla. Olen ensimmäistä päivää päiväpukeissa, sitten viime lauantain. Melkein viikko on mennyt kovassa kuumeessa, yskässä ja nuhassa. Ensimmäiset vuorokaudet nukuin melkein putkeen. Vaihdoin välillä kuivia vaatteita sänkyyn ja päälleni ja taas nukuin. Sitten tuli öitä, etten saanut yskältäni nukuttua ollenkaan. Viime yönä nukuin muutaman tunnin ja aamupäivä tuntui tosi huonolta. Nyt tuntuu taas helpottavan. Istuin jo ulkona hetken ja kiertelin katselemassa kevään kasvua pihassani.

Viikko sitten maanantaina alkoi täällä masennusryhmä, joka käsittelee työkirjaa "Depressiokoulu". Viime maanantaina jouduin sitten olemaan jo poissa. Jospa selviytyisin nyt maanantaina mukaan. Ryhmä tuntui mukavalta ja ohjaaja myös. Ryhmän toimintamalli on ratkaisukeskeinen ja suuntautuminen tulevaisuuteen. Jospa niitä uusia keinoja löytyisi tähän elämän arkeen.
Luin viime viikolla melkein kokonaan Irma Karilan ja Anna-Maijan Kokon kirjan "Krooninen masennus - Mitä on tehtävissä" ja nyt aloitiin Pirkko Siltalan "Nainen ja masennus". Molemmat ovat erittäin hyviä kirjoja.
Ann-Maija Kokko pitää luennon kroonisesta masennuksesta ja sen hoidosta syksyllä Joensuussa. Olen jo ilmoittautunut sinne mukaan.

Kevät on saapunut Ylä-Karjalaan; koivut viheriöivät ja linnut visertävät. Kahtena yönä olen kuunnellut kirjosieppojen kosiviserrystä tuossa pihapuussani.

Hyvää helatorstaita ja tulevaa viikonloppua kaikille!

keskiviikko 13. toukokuuta 2009

Myöhäisillan päivitys ja tunnustuksia

Siru71









Pirena ja Pirjo



















Pirena





Kiitos ystävät! Olette antaneet aivan ihania tunnustuksia!
Nyt annan nämä kaikki kolme eteenpäin: Bluelle
Johannalle
ja Amalia-mummolle

Kirjoittelen tätä yksi sormi paketissa: eikä se ihan tavallinen paketti olekaan :)
Sormen päässä on känsä ja laitoin siihen netisätä löytämäni ohjeen mukaisen hoidon. Älkää kyselkö, miltä sivulta, sillä en muista kuitenkaan. Kuitenkin ohje oli tällainen: känsän päälle laitetaan banaanin kuoripala (sisäpuoli sormea vasten) ja se sidotaan heftalla kahdeksi vuodokaudeksi siihen. Känsän pitäisi hävitä, ei heti kolmentana päivänä, mutta jonkun ajan päästä. Kerron jos tapahtuu tällainen ihme.

Tänään olen ollut mielestäni ahkera, sillä aloitin pihan haravoinnin. Naapureiden pihat jo vihertävät, mutta minä vasta aloitin paksun heinä ja lehtikerroksen siivoamisen. En näet viime syksynä jaksanut surultani paneutua minkäänlaisiin pihahommiin. Nyt sitä on sitten kaksinverroin haravoitavaa.

Olen herkutellut tässä kahtena päivänä. Eilen olin entisten työtovereiden kanssa tekemässä ja syömässä yhteistä sushi-illallista. Se oli hauskaa ja ah niin maukasta! Kiitos Apa ja te toiset!
Tänä iltana olin ystävän luona saunassa ja saunavieraille tarjottiin uuden sadon nokkoslettuja sienimuhennostäytteellä. Oi, aivan suussa sulavia! Kiitos Katriina!

Nyt sitten köllähdän tämän ison mahani kanssa yöunille. Tästä lähtien on paastottava, jotta kolesterolimittaus loppukuusta näyttäisi siedettävia lukemia. Eikä olisi pahitteeksi saada tuota vyötäröäkin joskus näkyviin.

sunnuntai 10. toukokuuta 2009

Äitienpäivän iltana

 
Posted by Picasa


Äitienpäivä on jo illassa! Täällä paistaa aurinko ja tulee niin että suuret männyt heiluvat tuossa naapuritontilla, ikkunan takana.
Heräsin aamulla vasta klo 10:15. Puhelimessa odotti tekstiviesti: tule lounaalle puolen päivän aikaan. Ruokailu lapsuudenystäväni luona venyi tänne iltaan saakka. Ystävän kanssa on mukava olla ja viettää yhdessä sunnuntaipäivää. Poikani oli herännyt puolelta päivin ja sain häneltä onnittelut kännykän kautta. Ihanaa, että lapsi muistaa!

Luonto on vasta heräämässä täällä itä-Suomessa. Eilen huomasimme serkkuni kanssa ensimmäiset sinivuokon kukkaset pihallamme. Skillat aukaisevat myös kukkiaan ja koivuissa näkyy usvamainen viherrys.

Hyvää äitienpäivän iltaa meille kaikille!

sunnuntai 3. toukokuuta 2009

Viikko vierähti mukavasti Kainuussa


"Yhä ylös yrittää, mäelle hän kiipeää", nokipoikaa mukaellen laulelin aamuisin kiivetessäni Lukaksen kanssa Hiukan rantatörmää ylös metsikköön. Onneksi minulla oli tätä vetoapua, sillä omat jalkani eivät vapaaehtoisesti kiipeilyä harrasta :)!

Järveä peitti vielä jääkansi ja ja aurinkoinen sää houkutteli sinne vielä kävelijöitä ja hiihtäjiä. Naamarustinkini sai vähän rusketusta ja aistini herkistyivät jään rahinaan ja napsahteluun, pihkan tuoksuun ja mustarastaan liverrykseen.


Metsiköstä löytyi vielä vahvaakin lumikerrosta, mutta rantapolku oli sula ja mukavan pehmeä. Koiran hajuaisti löysi makoisia tervehdyksiä ja minä nautin luonnon rauhasta.


Paluumatkalla saattoi rauhoittua jo poseeraamaankin.


Sula kukkapenkki heloitti auringonkeltaisena.

Tulin eilen kotiin, ystävien lempeällä avustuksella! Kiitos Apa ja Iidamari!
Täälläkin oli lumet jo lähes lähteneet ja paljastaneet roskaisen pihamaan. Se, etten ollut jaksanut syksyllä paneutua pihan siivoukseen oli nyt karuna tosiasiana silmieni edessä. Onneksi nyt on mieli virkeämpi ja olo parempi, joten harava vain esiin. Polkupyöräkin oli paljastunut lumipenkasta, joten pääsen ajelulle jo ennen juhannusta!
Pitää lähteä ensituimaan apteekkiin, sillä jälkikasvu ilmestyi aamulla kuumeessa ja vatsataudissa äidin hoteisiin.

Lahja Orvokilta!

Orvokki antoi näin ihanan plakaatin jo huhtikuun puolella! Päivitykset ovat kovasti myöhässä, joten laitan tämän vasta nyt näkyville. Kiitos Orvokki!