maanantai 16. marraskuuta 2009

Ankeuttajan kynsissä




Tylypahkan ankeuttajat taitavat olla liikkeellä näin syyspimeillä, sillä tunnen kulkevani kuin tönkössä sumussa enkä saa mitään aikaiseksi. Blogit ovat jääneet päivittämätta, huusholli siivoamatta ja talon viemäristökin on tukossa. Tuohon viimeisimpään on tulossa toivottavasti muutosta tämän päivän kuluessa.






Olin viikonlopun veljeni perheessä, ja näin siellä (tosin kaukaa) valkohäntäpeuroja syömässä läheisellä pellolla. Veljeni anopin pihassa niitä oli ollut to aamuna 8 kpl.

5 kommenttia:

Marja-Leena kirjoitti...

Kuvasin juuri eilen jälkiä, jotka olivat luultavasti kahden peuran jälkiä.Ennen sitä huomasin jotain liikkuvaa auton ikkunasta.Luulin näkeneeni suden, joka hyppäsi pellon reunalta metsään, sillä olin nälevinäni hämärässä ison pörröisen hännän

Kangaskasa kirjoitti...

*Halaus!* Toivottavasti ankeuttaja jättää sinut pian rauhaan :)

Nurkkalintu kirjoitti...

Älä ole moksiskaan siitä ankeuttajasta! Huomiota se haluaa, mutta älä suo sille sitä, niin häipyy muillemaille.
Päivitellään jos päivitellään, siivotaan jos siivotaan,
...mutta toivottavasti talosi viemäristön sai joku lähimmäinen toimimaan.

Siunausta ja voimia viikkoosi!

Leen@ kirjoitti...

Aika osuva vertaus ankeuttajiin!
Samalla siitä loistaa valonsäde: ankeuttajathan oli karkotettavissa niin lamaannuttavia ja pelottavia kuin olivatkaan. Potterille ei temppu eikä mikään, meille jästeille hieman haastavampi. Selviät kyllä!

Amalia48 kirjoitti...

Et ole yksin, joka on niitten ankeuttajien kynsissä,kun tiällä on toinen. Vaen koitettaan kestee tämäkkii sinnikkäästi, ollaanpa sitten tätäkkii kokemusta vahvempii.
Minä kyllä tiijän oman ankeuttajan syyn, vaen en näköjään voi asialle mittään muuta kun kärsiä nahoissaan.