Matkalla Pyhiin 2.

Matkan varrelta Suomen puolelta nousi muutama matkatoveri kyytiin, samoin saimme Joensuusta matkafirman "Luostarimatkat" järjestämän tulkin mukaamme. Kun koko pyhiinvaeltajoukko oli koossa hiljennyimme isä Kostin johdolla rukouspalvelukseen. " Oi Vapahtaja, joka Luukkaan ja Keopaan kanssa Emmaukseen kuljit, saavu nytkin palvelijaisi seuraksi heidän matkalle hankkiutuessaan ja päästä heidät kaikista vaaroista, sillä sinä voit kaiken, mitä tahdot, oi ihmisiä rakastava."

Ennen raja-asemaa, lauloimme: "Valamo saari ihmehinen, voimasta Luojan Armiaan. Luostari paratiisillinen on siellä puhtauedessaan. Ihmeellisesti pyhitetty, tyyssija valittujen vain, sydämissämme ylennetty, asunto rauhan vaalijain...."

Rajamuodollisuudet sujuivat ongelmitta ja rahanvaihdossa saimme käteemme tukun ruplia. Olin nyt ensi kerran Venäjän puolella, entisen Karjalan mailla ja sydämeni sykki jännityksestä.

Ensimmäinen pysähdyspakkamme oli Ruskealan luterilainen kirkko, jossa söimme maittavan aterian. Ruokana oli lihapullia, perunoita, kastiketta ja salaattia. Jättämällä lihapullat pois lautaseltani, säästyin kananmuna-allergialta, mutta ruokaa oli kyllä muutenkin riittävästi. Kirkko oli vielä rakenteilla:

iso kirkkosali oli luterilainen

ja ruokasalin puolelle oli rakennettu ortodoksinen alttari.

Bussimme jatkoi matkaansa halki entisten karjalaisten maisemien. Tienvarret olivat vesottuneet lähes läpinäkemättömiksi ja siellä mistä jotain näkyi oli vastassa vanhat vinot ja harmaat rakennukset.

Varhaisen aamuheräämisen vaikutus alkoi painaa silmäluomiani umpeen. Nukuin, bussin matkatessa kohti Sortavalaa ja osan Sortavalan kiertoajelunkin ajan. Vanhat ränsistyneet talot olivat suomalaisten aikoinaan kodikseen rakentamia. Niitä ei oltu millään lailla korjattu.

Sortavalan ortodoksinen kirkko oli remontin alla, kuten kuulema useita vuosia aikaisemminkin. Pääsimme sinne sisään ja saimme sytyttää tuohuksemme pyhien ikoneiden eteen. Tunnelma oli harras ja tunsin olevani oikealla matkalla, matkalla pyhiin.

Matkan tärkein osuus alkoi Sortavalan satamasta, kun Valamon kantosiipialus starttasi rannasta ja matkasi kauniin Sortavalan saariston kautta kohti aavaa Laatokkaa ja Valamon luostarisaaria.