"unia ei pidä uskoa silloinkaan, vaikka ne toistuvat kahtena perättäisenä yönä! Vaan entä jos ne samat unet toistuvat koko elämänkaaren ajan. En usko uniini, en niin että katsoisin mitä unikirjat kertovat siitä ja siitä elementistä unessani. Uskon kuitenkin, että unilla on joskus minulle kerrottavaa.
Olen koko ikäni nähnyt unta kotini ulko-ovesta, jota on mahdoton saada illalla, unessa lukkoon. Ulkopuolelta on tulossa joku uhka, joka unessa pelottaa ja haluan piiloutua lukitun oveni taakse. Uni toistui usein masennuskauteni aikana, ja pihalla seisoi mustapukuisia hahmoja, jotka olivat työntymässä sisälle kotiini.
Viimeöinen uneni oli taas samantapainen kuin nuo edelliset oviunet. Nyt vain oveni kamanat olivat kaatumaisillaan, eikä ovea tahtonut enää saada siinä pysymään. Tunne oli ahdistava, ei niinkään pelottava. Mietin aamulla "olenko jotenkin sielu liian avoinna maailmalle ja lähimmäisilleni?" "onko sisimpäni uhattuna?" Olen monella tapaa tienhaarassa ja jonkun asian suhteen olen jo lähtenyt seuraamaan uutta tienviittaa. Toiset valinnat ovat vielä hämärän peitossa. Kunpa osaisin edetä varoen, särkemättä itseäni ja lähimmäisteni mieltä.