Matkalta Pyhiin 1.

Viimeisessä päivityksessä olimme lähdössä Laatokalle, Valamon luostariin. Matkasta on kulunut kokonainen kesä ja matkakertomus on muotoutunut monen unohduksen myötä seuraavanlaiseksi.

Paniikki iski lähtöpäivää edeltävänä iltapäivänä. En löytänyt mistään kopiota matkavakuutuksestani. Muistin käyneeni vakuutustoimistossa ja sen etten maksanut vakuutusta silloin käteisellä. Tarkistin pankkitositteet netistä, enkä löytänyt sieltä maksutositetta. "Tähänkö tämä matka nyt päättyy, heti alkuunsa" oli paniikkkinen ajatus ja itku pursui kyynelkanavistani. Viimein älysin, miesystäväni kehoituksesta, soittaa vakuutusyhtiöön. Siellä asiaa tutkittiin monen virkailijan voimin ja todettiin, ettei ainakaan maksamattomia maksuja ole kontallani. Tieto siitä helpotti ja illalla löytyi oikea kuittikin, suoritetusta maksusta.

Perjantaiaamuna 17.6. starttasimme. pojan kuljettaman automme klo 5 kohti Lieksaa, josta bussi oli lähdössä kuuden aikaan rajalle. Tulimme Lieksaan hyvissä ajoin ja ajoimme luulemalleni, kirkon pihan, lähtöpaikalle. Olimme ensimmäiset paikallaolijat ja sitä jo hieman ihmettelin. Miehet totesivat, ettei tämä ainakaan kirkon piha ole, sillä temppelin seinässä lukee seurakuntatalo. "Mitäs nyt tehdään?" Jäämmekö nyt pois matkasta, koska emme löydä Lieksan ortodoksista kirkkoa? Onneksi kännykässäni oli matkanjärjestäjän puhelinnumero ja heti ensimmäiseen soittooni vastattiin. "Ajakaa seuraavaan risteykseen ja siitä vasemmalla. Kirkko ja bussi löytyy sieltä. Niinpä parin "pienen vastoinkäymisen" jälkeen olimme turvallisesti oikeassa paikassa oikeaan aikaan.

Matka saattoi alkaa.

Aurinkoista aamua!

Unet karisivat silmistäni jo klo 4:30 ja siitä asti olen ihastellut aamun kauneutta ja lintujen liverrystä. Sää on viileän puoleinen +10 astettta, joten en taida lähteä nyt aamu-uinnille. Kesäuintikausi on kyllä jo avattu ja vesi on todella lämmintä, avantoon verrattuna :D

Valmistaudumme perjantaiaamuna alkavaan Laatokan Valamon reissuun. Sääennuste lupaa sinne aurinkoa, mutta viileää. Pitänee harrastaa kerrospukeutumista eli hameen alle pitkäthousut. Tulemme takaisin sunnuntai-iltana. Tätä matkaa olen odottanut aina 10 vuotiaasta lähtien ja nyt se on jo näin lähellä!

Kuvakierros, edelliseen postaukseen.

Joensuun kalamarkkinoilla Apan korun korutaiteilijan kanssa.

Pielisjoki kimmelsi auringonpaisteessa.

Leijojen tanssi sinisellä taivaalla

Uuden Valamon kuusikuja, Heinävedellä, kutsui kirkkoon, aamupalvelukseen ja liturgiaan.

Sain ensimmäisen kerran osallistua Uudessa Valamossa, ehtoollisen sakramenttiin.

Kuopion tori oli täynnä kirpputorimyyjijä ja ostajia.

Vehmersalmen silta, aamu-uinnilla kuvattuna.

Paluu Uuteen Valamoon, ennen kotimatkaa.

Terveiset Valamosta, Heinävedeltä!

Aikaa on todella vierähtänyt, edellisestä postauksesta. Kirjoittelen tätä Vehmersalmelta, Kuopion periferiasta. Tulin iltapäivällä tänne Heinäveden Valamosta, jossa olin Omaiset mielenterveystyön tukena järjestön järjestämällä voimavarakurssilla.

Kotoa olen ollut poissa viime perjantaista lähtien. Olimme ystäväni, korutaiteilijan kanssa Joensuun kalamarkkinoilla lauantaipäivän. Laitan tapahtumasta kuvia myöhemmin.

Sunnuntaina ajelimme Valamoon, jonne ystäväni jäi jalometallikurssille ja itse menin ystäväni Catariinan luokse yökylään ja odottamaan tiistaina alkavaa omaa kurssiani. Kiitos kahdesta ihanasta vuorokaudesta ja kaikesta, mitä sain Catariinan ja perheen kanssa kokea!

Oma kurssini alkoi tiistaina ja päättyi tänään iltapäivällä. Ehkä suurin anti oli Valamo itse ja sen hengellinen anti. Tapasin myös entisiä ja uusia ystäviä joiden kanssa saimme todeta, että Jumala antaa ihmeellisiä kohtaamisia tiellemme. Tähänkin tulee kuvia, kunhan kotiudun ensi viikolla ja saan kameran kuvat tietsikalle.
Maanantaina palaan Valamoon, hakemaan korutaiteilijan kurssiltaan ja suuntaamme auton nokan kohti Joensuuta ja Nurmesta.

Hyvää viikonvaihdetta jokaiselle lukijalle!

Lukeminen on mieleistä!

Löysin kaksi kirja-arvontaa näistä blogeista:

Lumiomena

Odota, mä luen tän eka loppuun

En osannut linkittää kuvia, mutta blogien nimistä klikkaamalla pääsee arvontasivuille. Käykäähän kommentoimassa, niin pääsette mukaan!

Yöpöytä on täynnä kirjoja: Robin Cook, Perimä (pojalle ostamani joululahja) Kate Jacobs, Lankakaupan tyttö (ystävältä lainassa, jo kuukausia), Äiti Tekla, Lasin hämäryys (oma ostama), Benedicta Idefelt, Viipurista Vatikaaniin (pojan lahja minulle) samoin olen pojalta saanut Patricia Cornwell, Post Mortem ja John Grisham, Testamentti. Sitten on vielä lukuisia kirjoja Karjalasta, jotka sain lainaan naapurista ja ortodoksisia kirjoja, joita olen viime aikoina myös hankkinut. Osaa näistä olen aloittanut lukemaan ja osa on aivan avaamattomia. Käyn usein kirjastossa, mutta viimeaikoina on täytynyt palauttaa joku kirja ihan lukemattomana takaisin. Ei kiinnostuksen puutteesta, vaan saamattomuudesta.

Siunausta Uuteen Vuoteen 2011!

 

Rasimäen tsasounan luminen olemus tervehti matkalaisia viime viikolla; ristinhakumatkalla. Kummini oli tullut kyläilemään äitinsä luokse ja tuonut minulle tullessaan kaularistin. Mirhavoitelun yhteydessä sain ristin seurakunnalta, sillä kummini ei päässyt tilaisuuteen. Kyläilyreissulla sain häneltä ihanan pienin, hopeisen ortodoksisen ristin. Kotiin saavuttuani en löytänyt enää ristiä kaulaltani. Se oli pudonnut jonnekin. Sitä on etsitty kaikkialta, mutta tuloksetta. Kävin silloin kotiinpaluumatkalla kuvaamassa tuon tsasounan. Ehkäpä risti tipahti silloin tuonne, tsasounan eteen, tielle? Sain kummiltani tällä viikolla uuden kaularistin ja toivottavasti tämä säilyy nyt paremmin kaulallani. Vien tämän uuden ristin myös kirkkoon, siunattavaksi.

Uusivuosi alkoi flunssan merkeissä. Tänään on jo vähän parempi olo ja lähden ajelemaan miesystäväni kanssa kohti Vehmersalmea. Käymme matkan varrella hänen vanhempiaan tapaamassa. Huomenna palaan takaisin kotiin.

Siunattua vuotta 2011 teille kaikille!

Toisenlainen joulu!

Eilen, joulupäivänä minut liitettiin ortodoksisen kirkon yhteyteen, mirhavoitelun- ja ehtoollisen sakramentin kautta. Joulun juhlaliturgia oli minulle myös omakohtainen juhla. Koin lämpimän vastaanoton seurakuntalaisten puolesta. Mukanani oli kaksi hyvää ystävääni ja olen iloinen, että he halusivat tulla todistamaan tapahtumaa. Kiitos teille siitä!

Joulun ilo ja valo on enenkaikkea hengellistä! Kristus syntyy - kiittäkäämme!