Päänsärkyä ja nuhaa on riittänyt tämän viikon. Kuumetta ei enää ole, mutta aivan vetämätön olo. Kävin äsken potkurin kanssa ajelemassa ja takaisin tultua olin läpimärkä ja voimaton. Ei tämä lähde nahkasta noin vain. Nenästä tulee välillä vihreitä kokkareita, joten täytynee käydä tarkistuttamassa poskiontelotkin.
Jotain sentään hyvääkin: verenpaine on laskenut normaaliin. Laskin Efexorlääkityksen viime sunnuntaina 150mg ja yllätys oli suuri, kun psykiatrikin hyväksyi sen. Hänen mielestään Efexor ei ollut aiheuttanut paineen nousua, vaan jokin stressi(?). En kyllä mielestäni ole millaan lailla stressaantunut. Jos univaikeuksia tulee voin ottaa Peratsinin käyttöön kuuriluontoisesti. Sehän minut pelasti unettomuudelta viime keväänä mieheni kuoleman jälkeen. Olin tosi tyytyväinen psykiatrilla käyntiini.
Aurinkoisia menokelejä odotellessa!
7 kommenttia:
Heips!
Toivottavasti "lentsu" menee ohi. Sinulle on tulossa postia minulta, mutta et saa avata sitä vasta kuin 22.3. :)
Ai niin, tuleeko sinulle Revanssi-lehti? Seuraavassa numerossa huhti-toukokuussa on blogistani juttua :)
Ei varmaan kannata vielä ottaa hikijumppaa!!
Hyvä, kun jaksat kuitenkin bookata!
Lämpöisin terveisin Malli/Marja-Leena
Kun näin postauksen otsikkosi, ajattelinuskaltaako tuohon klikata.
Kumpikohan virus olisi sinulle helpompi, tietokone- vai se mikö sinussa jyllää!?Kivoja koiria, mitä merkkiä ne ovat?
Lääkitykset ovat taidelaji ja hyvin yksilöllisiä. Hyvä, että sinua kuunneltiin. (Ja hyvä, että on varalääke, jota voi tarvittaessa käyttää.)
Toivottavasti flunssakin hellittää.
Toivottavasti paranet pian! Hienot koirat, minullakin on ollut samanrotuinen Tiibetinspanieli.
Sulla on ihania tipsuja!
Meillä on ollut yksi, mutta nyt jo mennyt koirien taivaaseen!
Hyvä, jos lääkitys on nyt mennyt kohdalleen, niitten kanssa aina saa tapella, ennenkuin sopii.
Se, mikä sopii toiselle, ei välttämättä sovikkaan toiselle.
Mutta Toivotaan, että paranet flunssastakin pian, ja voit viettää Pääsiäistä terveenä.
Sinä olet tavoittanut yhden etapin, kun on vuosi täyttynyt, kun miehesi on kuollut.
Otan osaa, ikävä ei koskaan häviä, ehkä ajan kanssa helpottuu vähän.
Mutta muuten on pakko jatkaa elämäänsä eteenpäin. Ja sinä olet selviytynyt näköjään ihan hyvin!
Hyvää Pääsiäisen aikaa sinulle.
Lähetä kommentti