maanantai 2. maaliskuuta 2009

Kuntoilua?

Vaikka pää on melkein kainalossa; särkyjen ja kivistysten takia, olen käynyt nyt pari kertaa vesijuoksussa ja avannossa. Lauantaina kävin aamulla kylpylässä ja illalla vielä kotona saunassa. Pitkästä aikaa uskaltauduin myös lumihankeen, vilvoiteltuani ensin pukuhuoneessa. Lumi oli pehmoista ja pisteli mukavasti nahkaa. Otin jälkeenpäin kuvat "hankiloikoilusta": etu- ja takapuolelta.


Ilman salamavaloa otettu kuva näyttää aivan normaalisti kehoni painaumat.

Salamavalo saa hangen "kummittelemaan" ja hangesta nousevat kokoiseni lumihahmot. En ollut uskoa silmiäni, kun katsastin otokseni. Kuva on suoraan kamerasta ja sitä ei ole muokattu mitenkään.

13 kommenttia:

Niina kirjoitti...

Jopas olet uskalias! Itse en uskalla mennä hankeen enkä avantoonkaan. Olen kyllä kuullut että se tuntuu jälkeenpäin hyvältä.
Hyvää viikonalkua sulle!

Satu U kirjoitti...

Onpas jännittäviä "kummituksia". Hui!! Minä en uskalla edes kesäsaunasta uimaan, saati lumeen tai avantoon...

Harakka kirjoitti...

Hienot kuvat!
Toisessa ihan kuin tulisi ylöspäin ihmiset, vai oletko muotoillut niitä vähän?
Mutta hui olkoon, kun olet uskaltanut mennä lumeen!

Malli45 kirjoitti...

Kuvat on hauskat ja jännittävät. Parempaa vointia Sinulle!

Anonyymi kirjoitti...

Varmasti tehokasta shokkihoitoa tuollainen :) minäkin hyppään hankeen kun koipia oikein kolottaa. Pitkälleen en uskaltaudu, kun pelkään etten pääse ylös *virn*
Kuvat on upeat, jännä tuo "kummittelu"....

Anonyymi kirjoitti...

hassua. tulin justiinsa tuolta anuradhalta ja siellä oli ihan samanlainen muumiokuva. se syntyy siis salamalla. kipitänpä takaisin kertomaan tästä.

vesi vanhin voitehista, olipa se lumena tai hyisenä, aina sen vaikutus on suosiollinen.

makoisaa maaliskuuta toivottelen täältä eteläisen hämeen lumituiskusta.
kevät tulee ajallaan siitä huolimatta.

Anonyymi kirjoitti...

Itsekin olen joskus uskaltautunut avantoon, en tiedä vieläkö olisi rohkeutta ;D Hauskat kuvat!

Blue kirjoitti...

Moi,
Kiva kun sinun Bloggerisi toimii, minulla taas vaikeuksia..
ääh..
Ohoh, minusta ei olisi avantoon, jo ajatuskin puistattaa.

Kaisa kirjoitti...

Huh, kuva on suorastaan pelottava! :D

Marja-Leena kirjoitti...

Hauskoja kuvia, varsinkin alimmainen

Anonyymi kirjoitti...

Onpa upeat kuvat. Alimmainen kuin joku maailmankuulun taiteilijan veistos. Se puhuttelee, miulle tuli heti mieleen sille nimikin: ylösnousemuksen aamu. Jotenkin tavattoman lohdullinen, valoisa, toivoa täynnä oleva kuva. Sen kätken sieluni sopukoihin. Kiitos kommenteistasi, anteeksi, olen ollut niin hidas vastaamaan. Toivottavasti lisääntyvä valo helpottaa oloasi, onhan sinulla ollut niin paljon koettelemuksia, tuntuu, että ihan liian paljon yhdelle ihmiselle. Tavattoman kaunis ja lohdullinen ja herkkä on kukkakuvasi ikkunalaudalla. Silläkin on matkassa toivon sanoma.

Anonyymi kirjoitti...

Käväiseppä sivullani.

Matleena kirjoitti...

Avanto on tuttu paikka vuosien takaa. Kaipaan sinne edelleen, jouduin lopettamaan lääkärin suosituksesta runsaiden rytmihäiriöiden takia. Mutta hanki on koettelematta. Pitäisiköhän... ;D

Onpa tullut tosiaan veikeät kuvat! Jotain salaperäistä niissä tuntuu olevan. ;)