Uimavedet alkavat viilentyä. Nyt riittää jo puolen tunnin uimapyrähdys ja sitten on noustava pois rannalle kuivattelemaan. Vesi jäähtyy päivä päivältä ja se tuntuu jo käsivarsissa ja jalkaterissä. Järvessä on kuitenkin nautinto käydä joka aamu ja kun jäät tulevat jatkan avannossa uimista.
Marjametsässä en ole tänä syksynä käynyt. Uskoin ystävän sanaan, joka kertoi ettei mustikoita tullut näille main. Puolukatkin taisivat kuivua kankaille. Myöhäisiä sieniä ehkä kuitenkin nousee, sillä nyt on satanut.
Mielenterveyskuntoutujien käsityöpiiri on käynnistynyt ja lähden piipahtamaan siellä tänään. En teidä mitä oikein aloittaisin tai kiinnostaisiko jatkaa jotain keskeseräistä (niitä näet riittää).
Poikani tulee tänään kotiin ja toivon hänen viipyvän nyt pidempään. Tulee päivään ryhtiä, kun saa laittaa ruokaa, käydä kaupassa ja kirjastossa. Auto on sitten käytössäni ja on helponpi myös kulkea pidempiäkin matkoja. Täti odottaa Lieksassa, että pääsisi mökille. Ehkä lähdemme käymään hänen kanssaan Kolin rantamaisemissa.
3 kommenttia:
aivan alakuun sanon, että Sinulla on aivan ihana sivupohja blogissasi! :) Niin ja kiitos kommentisstasi. Kaikkien kommentit on aina hyvin tervetulleita :) Tuota sinut tekstiäsi kommentoidakseni voisin sanoa ihan samaa, että vesien lämpötila on kyllä tosiaankin laskenu. Ite en ole enää varmaan kuukauteen käyny enää uimassa, varsinkaan kun vettä ei ihan lähellä ole muutakun rapakoksi asti. Ehtiihän sitä taas ensi kesänä;)
Oletpa oikea friskus tuon uimisen suhteen ja jatkat vielä talvellakin. Hurjaa, mutta varmaan ihan hyvää tekevää. Näinhän se on, että elämä saa oikean rytmin, kun on joku, josta huolehtia. Tällaistahan tämä elämä on. Hyvää kesän ja syksyn jatkoa sinulle.
Anitta, pitkästä aikaa kävin katsomassa blogiasi, täällä on taas paljon ihania juttuja.
t. Tarja
Lähetä kommentti